Pikavippien luovuttaminen on rajoitettua

Pikalainojen eli pikavippien luovutusta kuluttajalle on säädelty

Etenkin pikalainojen myöntämiseen puuttuneella lainsäädäntömuutoksella asetettiin rajat myös sille, mihin kellonaikaan luottovarat on mahdollista luovuttaa luotonsaajalle. Sääntelyn taustalla on ajatus, että luoton hakeminen yöaikaan voi lisätä harkitsematonta luotonottoa. Pikalaina eli kansankielellä pikavippi, on nopealla hakemusajalla myönnettävä vakuudeton laina tai kulutusluotto.

Kun luottoa sekä haetaan että se myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, luottovarat on sallittua luovuttaa vasta aamulla klo 07.00 jälkeen. Sekä luoton hakeminen että luoton myöntäminen tulee ajoittua näiden kellonaikarajojen väliin. Jos siis luottoa on haettu ennen kello 23:a, luottovarat voidaan luovuttaa myös yöaikaan rajoituksetta. Kellonajoilla tarkoitetaan Suomen aikaa. Jos luotonhakija oleskelee ulkomailla toisella aikavyöhykkeellä, voi olla mahdollista, että luottoa ei saa Suomessa toimivalta luotonantajalta juuri päiväsaikaan paikallista aikaa. Luottohakemuksen tekemistä ei ole laissa rajoitettu: luottohakemuksen voi jättää myös yöaikaan.

Varojen luovuttamiseen liittyvä kellonaikarajoitus soveltuu vain uusien luottosopimusten tekemiseen. Rajoitusta ei siis sovelleta käyttelytiliin kytkettyjen ja muiden jatkuvatyyppisten luottojen luottorajojen korottamiseen; uusi korotettu luottoraja on siis mahdollista asettaa voimaan kellonajasta riippumatta. Poikkeusta on lain esitöissä perusteltu sillä, että luottorajan nostaminen ulkomailla olisi aikaerosta riippumatta mahdollista. Luottokortin, luotollisen tilin tai muun jatkuvan luoton käyttäminen yöaikaan on sallittua. Laki ei aseta tälle mitään rajoituksia.

Tallenna

Kuluttajaluottojen korot ja maksut

pikalainojen korkotaso

Kuluttajaluoton luottosopimuksesta on käytävä ilmi luottokustannukset. Luotonantaja ei saa periä kuluttajalta sellaisia korkoja ja maksuja, joita ei ole mainittu kirjallisessa sopimuksessa tai sellaisessa sähköisessä sopimuksessa, jonka kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa muuttumattomana.

Luottosopimuksessa on mainittava korko, koron määräytymisperusteet ja korkoa koskevat muut ehdot ja näiden todellinen vuosikorko. Todellisen vuosikoron laskennassa huomioidaan lähtökohtaisesti kaikki luottokustannukset, eli kaikkia luotonantajan tiedossa olevien, luottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärä.

Luottokustannuksina todellisen vuosikoron laskennassa huomioidaan myös luottosopimukseen liittyvien vakuutusten ja muiden lisäpalveluiden kustannukset, jos niiden tekeminen on edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin. Näin ollen esimerkiksi luoton kanssa samaan tuotepakettiin kuuluvien lisäpalveluiden kustannukset on otettava huomioon todellisen vuosikoron laskennassa, jos niiden hankkiminen ja voimassapitäminen on sopimuksin sidottuna luoton edullisemmalle hinnoittelulle. Markkinaoikeuden ratkaisussa katsottiin, että pikalainan vakuudeksi tulevan maksullisen takauksen takauspalkkio tuli sisällyttää todellisen vuosikoron laskentaan, vaikka luotonhakijoille tarjottiin mahdollisuutta luoton ottamiseen myös henkilötakauksella ilman lisäkustannuksia. Koska maksullinen takaus oli luoton saannin edellytys ilman henkilötakaajaa, oli todellisen vuosikoron lakentaan sisällytettävä myös takauspalkkio. Kyse ei siten ollut tilanteesta, jossa maksullisen takauksen valitseminen tai valitsematta jättäminen olisi ollut täysin vaikutukseton luoton ehtoihin.

Kuluttajaluoton kustannuksia on laissa rajoitettu siten, että luottokustannukset todellisena vuosikorkona voivat olla enintään Valtionvarainministeriön vahvistama viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä, kun luoton määrä on alle 2000 euroa. Tätä korkeampiin luottomääriin tämä niin sanottu korkokatto ei sovellu. Korkokattosäännös ei sovellu myöskään sellaisiin hyödyksesidonnaisiin kuluttajaluottoihin, joihin ei liity käteisnosto-oikeutta tai mahdollisuutta siirtää luottovaroja muualle.